Komeita koralleja ja kaupanhierontaa ilmakuvista

Sansibar, Intian valtameri, Tansania. Kyllä tarkenee, paidankastelukelit. 33 astetta. Lomafiilis 169%

Keskiviikko avautui edellisen päivän tapaan aurinkoisena ja kuumana. Aamiaisella käytyämme aloimme pakkailemaan snorklausvehkeitä, sillä lähtö edellisenä päivänä varaamallemme snorklaussafarille oli jo kello 10.30. Meidän lisäksemme samaan kyytiin oli lähdössä mukaan toinenkin pariskunta, brittiläinen keski-ikäinen aviopari. Aluksi kokoonnuimme sovittamaan räpylöitä hotellin rannalle vesiurheilukeskukseen, mistä sopivat läpsyttimet löydettyämme sitten siirryimme respan eteen meille tilattuun autokyytiin.

Autolla hotellin huoltohenkilökuntaan kuuluva kaveri kuljetti meidät lyhyen matkaa kohti pohjoista, missä käännyimme keskeneräisen hotellityömaan portista sisään ja ajelimme alas lähemmäksi rantaa. Siellä nousimme autosta ja aloitimme lyhyen kävelyn rantakallioiden portaita pitkin alas rantahietikolle, missä vene jo näytti odottavan meitä kyytiinsä. Rantavedessä kohti venettä kahlaillessa näkyi selvästi, kuinka kirkasta vesi oli, joten olimme melkoisen täpinöissämme, koska tiesimme, että hetken päästä saisimme toivottavasti ihailla upeita vedenalaisia näkymiä.

Muutaman minuutin venekyydin jälkeen olimme jo atollien suojaamalla laguunilla, missä vene ankkuroitiin paikalleen ja pääsimme hyppäämään veteen. Onneksi kaikki etukäteisodotukset palkittiin ja veden alta paljastui varsin mukavia näkymiä värikkäille koralleille ja runsaasti erilaisia kaloja eri kokojen ja värien variaatioina. Snorklausoppaamme kuljetti meitä melkoisen useita satoja metrejä pitkän reitin läpi koralliriutan, mutta oikeastaan kaikista parhaat näkymät ja kirkkain vesi oli heti siinä veneen lähellä, missä laskimme ankkurin alas. Sinänsä hyvä oli, että meillä oli opas, jonka perässä piti ja sai uida, sillä osa koralleista oli lähes veden pinnassa, joten paikallinen kaveri osasi kuljettaa meidät läpi terävien riuttojen ilman, että kukaan osui koralleihin itseään loukaten. Kerran tosin onnistuin valokuvaa sommitellessa potkaisemaan oman jalkani ilmeisesti matalassa vedessä lilluvaan tulikoralliin, joka on eräänlainen pehmeä kasvin kaltainen koralli, mutta pientä nokkosen polttamaa lukuun ottamatta siitäkään ei sen suurempia ongelmia aiheutunut. Ohessa muutama kuva tuolta laguunin vedenalaisesta väriloistosta.

Aamulla ennen snorklaamaan lähtemistä oli hotellihuoneen puhelin soinut ja vastatessani paljastui, että hotellin manageri David oli saanut näytettyä edellisenä päivänä ottamani ilmakuvat omistajille, jotka olivat pitäneet niistä erittäin paljon. Niinpä David pyysi minua vielä mahdollisuuksien mukaan ottamaan muutaman kuvan vielä hieman eri suuntiin siten, että hotellin huvilat ja muut rakennukset näkyisivät niissä paremmin. Hän lupasi, että voisimme sitten neuvotella kuvien käytöstä ja siitä, miten he voisivat hyvittää meille sen, että loma muuttui hetkeksi aikaa työnteoksi.

Iltapäivällä kävin siis lennättämässä kopteria vielä uudemman kerran ja otin jälleen uusia kuvia hotellin rantanäkymistä. Valmiit kuvat Davidille näytettyämme sovimme hänen kanssaan, että vaihtokauppana pieniä luksuspalveluita vastaan he saisivat nuo kuvat sisäiseen käyttöönsä, mutta jos he päätyisivät käyttämään kuvia myös ulkoiseen markkinointiinsa, niin korvauksesta sovittaisiin myöhemmin sähköpostitse erikseen. Saapa nyt nähdä missä ja milloin noita meikäläisen eilen ottamia kuvia alkaa näkymään? Joka tapauksessa meillä on esimerkiksi huomenna lähtöpäivänä privaattilounas rannalla omassa luksushuvilassa, jossa saamme evästellä ihan kahdestaan parhaaseen Honeymoon-tyyliin.

Ruoka täällä Sansibarilla eli siis käytännössä hotellillamme Breezesissä on kyllä ollut koko ajan erittäin maukasta ja tasokasta. Tuoretta merenelävää ja maukkaita liharuokia on ollut koko ajan tarjolla suorastaan ylenpalttisesti. Vaihtelua ja valikoimaa on ollut sopivasti ja koko ajan on ollut enemmänkin ylensyömisen ongelma, kuin että olisi ollut hankalaa löytää itselleen sopivaa ja maistuvaa evästä. Sama tilanne oli jo safarin aikana, joten ainakin me olemme kokeneet, että ruoan taso täällä on ollut kaikin puolin erinomaista.

Keskiviikkoiltana menimme tälle reissulle viimeistä kertaa Breezesin illalliselle, minkä jälkeen kävimme kävelemässä hetken hotellin edessä rantahietikolla pimeässä yössä. Hotellin henkilökunta oli virittelemässä sinne nuotioita illan Bonfire-teemaa varten, joten otin tuolta rannan pimeydessä tulia virittelevistä pojista muutaman mielestäni mukavan valokuvan. Afrikan taivaan tuhannet kirkkaat tähdet, rantaan iskevät Intian valtameren aallot ja ilmassa kieppuvat nuotion kipinät. Aika upea päätös todella hienolle lomareissulle.

Koko tämän matkan ajan on blogissa päässyt äänestämään savannin upeinta otusta. Voiton näkyi ottaneen ansaitusti norsu, joten Afrikan reissumme savannin viralliseksi kuninkaaksi julistetaan nyt ansaitusti elefantti. Kiitoksia kaikille äänensä antaneille.

Nyt tämä lomareissu alkaa vetelemään viimeisiään. Huomenna torstaina kirjaudumme Breezesistä ulos puolen päivän aikaan ja kyyti Sansibarin lentokentälle lähtee puoli kahdelta. Lento Sansibarilta Keniaan Nairobiin lähtee myös toivottavasti aikataulun mukaisesti kello 16.40, mikä on tietysti Afrikan huomioiden aina vähän epävarmaa, vaikka lentoyhtiön nimi onkin Precision Air. Nairobista KLM:n jatkolento lähtee yötä vasten kohti Amsterdamia, mistä aikataulujen mukaisesti olemme toivottavasti perjantaiaamuksi kotimaassa Helsingissä. Ja siitä sitten vielä hujaus kohti pohjoista.

Eli tältä osin matkanpäältä tehdyt blogipäivitykset alkavat olla tässä. Kotona pitää varmaan vielä koota ajatuksia ja tunteita koko reissusta ja tehdä jonkinlainen lopputiivistelmä lomasta. Mutta jo tässä vaiheessa on täysin selvää, että takana on yksi parhaista, ellei jopa kirkkaasti paras lomareissu.

Jambo! Kyllä kannatti tulla!