lauantai 9. tammikuuta 2016

Kukkojuttuja ja kakkajuttuja



Panglao. Alakaa tareta. Lämpötila 32 astetta. Lomafiilis 138%

Tätä päivitystä kirjoitellessa ollaan vietetty jo pari täyttä helteistä lomapäivää Filippiineillä Panglaon saarella. Ja kuten nokkelimmat blogin lukijat saattavat ehkä päivityksen nimestä päätellä, ei kaikkein herkkähipiäisimpien lukijoiden kannata välttämättä lukea kaikkea, mitä seuraavaksi tulen kirjoittamaan. Saattaa nimittäin tarina karata ihan kakkajutuiksi :)

Sattui nimittäin käymään niin, että eräällä nimeltä mainitsemattomalla kahden hengen matkaseurueemme jäsenellä meni elimistö heti kotisuomesta maanantaina lähdettyämme sen verran jumiin, että suolisto lopetti toimintansa käytännössä kokonaan. Yrityksenpuutteesta ei asia ollut ainakaan kiinni, sillä kovaa ponnistusta ja kakistelua riitti useissa tilanteissa sekä Hongkongissa että myös matkalla tänne Filippiineille. Monenlaisella porsliinilla siis kyllä äkisteltiin, mutta kun röörit ovat jumissa, niin tavarahan ei liiku. Ei vaikka kuin irvistelisi.

Päästyämme tänne Panglaolle perille alkoi suolisto sitten aivan yllättäen toimia ja elimistöön lähes viikon verran kertynyttä luonnontuotettahan tuli sitten ulos useampaan otteeseen ja vieläpä sellaisissa erissä, että täkäläinen hieman kehnohko toilettikalusto ja viemäriverkosto oli niiden kanssa totisen paikan edessä.

Jostakin kumman syystä täkäläinen wc-pönttö on nimittäin suunniteltu täysin eri malliseksi kuin meillä kotimaassa käytössä olevat wc-istuimet. Suomessa porsliini viettää aika jyrkässä kulmassa lähes suoraan alaspäin kohti viemäriaukkoa, kun taas täällä Filippiineillä ja muuallakin Aasiassa törmää useasti pönttöihin, joissa istuinreiän keskellä on kummallinen tasainen altaanomainen taso, josta tavaran sitten pitäisi huuhtoutua wc:tä huuhdellessa viereisestä pienestä reiästä alas viemäriin. Niinhän sen pitäisi. Vaan eipä huuhtoudu.

Sillä kun kyseessä on kolmen kilon kiinteä kakka, niin eihän se siitä mihinkään lähde. Ei vaikka kuinka huuhtelisi pönttöä heikosti lirisevällä vedellä. Seuraavaksi tietysti piti alkaa etsimään wc-harjaa, jolla ylileveän kuljetuksen voisi töniä alas viemäriin. Mutta eihän sellaista tietenkään hotellihuoneesta löytynyt. Mikäs sitten avuksi?

Onneksi matkalle mukaan otettujen shortsien taskussa oli vahingossa mukanamme ulkomaille kulkeutunut pari koirankakkapussia, joiden avulla lasti saatiin pääosin ohjattua oikealle reitille ilman että tarvitsi pahemmin liata käsiään. Mutta sitäkään iloa ei kestänyt pitkään, sillä uusi idän pikajuna teki jo tuloaan. Ja hetken päästä oltiin jälleen saman ongelman edessä. Pöntössä pötkötti jälleen suunnaton kakka. Eikä liikkunut yhtään mihinkään.

Lopulta päätimme pyytää hotellin henkilökunnan avuksi ja seurasimme lievästi sanottuna huvittuneina, kun siivoojatyttö wc-istuimen kannen avattuaan vietti pienen hiljaisen hetken karmean kakkakasan äärellä. Muutaman hetken huikeaa Pythonia ihailtuaan ja tilannetta pohdittuaan hän kuitenkin alkoi vimmatun vessanhuuhtelemisen, mutta eihän se tavara sieltä vieläkään yhtään minnekään liikkunut. Onneksi kekseliäs tyttö älysi hakea jostain lisää huuhteluvoimaa ja suurella sangollisella vettä saatiin idän pikajunakin jälleen liikkeelle.

Eli tälläkin kakkajutulla oli onneksi onnellinen loppu, sillä kyseisellä nimeltä mainitsemattomalla matkalaisellakaan ei onneksi enää ole ongelmia ylisuurten tuotosten kanssa, vaan tilanne on siltäkin osin normalisoitunut. Vanha kansanviisaushan toteaa, ettei kakka kakkaamalla lopu, ja taitaa olla siinä aika oikeassa! :)



Mutta sitten noihin otsikossa mainittuihin vähemmän kakkaisiin kukkojuttuihin. Olemme nimittäin Janen kanssa maailmalla matkustellessamme törmänneet monenlaisiin kaakattajiin ja kukkoihin, jotka varsinkin monissa köyhemmissä maissa toimivat varsin hyvinä herätyskelloina ilmoittaessaan aamun sarastuksesta kukonlaulun aikaan.

Täkäläisissä kukoissa on kyllä kuitenkin valitettavasti jotain pahasti vialla. Ne nimittäin kiekuvat ihan mihin aikaan tahansa. Hotellin ympäristössä asuu paljon paikallisia ihmisiä varsin alkeellisissa olosuhteissa esim. lehvämajoissa ja heidän kukkonsa eivät kyllä tajua ajankulusta ns. hölkäsen pöläystäkään. Kukot kiekuvat kilpaa aivan milloin tahansa eli esimerkiksi keskellä yön pimeyttä ilta kymmeneltä tai aamukahdelta saattaa ympäristöstä alkaa kuulumaan karmeaa kieuntaa. Sehän tarkoittaa tietysti sitä, että muutaman kerran yön aikana havahtuu siihen, että luulee kieuntaan herätessään, että nyt on aamu, mutta onneksi unia pääsee jatkamaan, kun huomaa, että ulkona on yhä täysin pimeää.

Lomailun puitteethan ovat muuten täällä Panglaolla varsin hyvällä tolalla. Maisemat ovat kuin postikortista ja ihmiset ystävällisiä ja avoimia. Ja mikä parasta lämpöä riittää. Sitähän sitä kuitenkin tultiin täältä kauniin valon lisäksi hakemaan :)

2 kommenttia:

  1. Harmi, että et napannut kuvaa tuosta kolmen kilon kakasta. Se olisi varmaan vetänyt vertoja kahden kilon siialle. Myös ratemypoo.com -sivusto olisi varmaan ilomielin ottanut vastaan noin julman jyhkeän tuotoksen. - Lase

    VastaaPoista
  2. WOW, miten mahtava matkablogi! Ihania kuvia ja hyviä vinkkejä! Tuskin maltan odottaa jatkoa näille seikkailuillenne ; D

    VastaaPoista

Kommentoi rohkeasti juttuja, kuvia tai muuta sisältöä. Kaikki palaute on tervetullutta!